Saavun myöhässä

 

 

istun torstaita, etsin runoa oudosta maasta
runoilijat istuvat ratsuillaan peitset tanassa, aurinko
juuri nousemassa oudossa maassa, usvan,
sumun takaa hirnahtaa levoton ratsu

 

 

 

minä kuljen täällä, sumun ja usvan takana
etsin runoa peitsi maassa
ratsuni, pieni perhonen
aamukasteella

 

 

katson sitä torstaita täynnä

 

 

 

—–

-erikeeper 16.4.09 Runotorstaille, haastesana ”Saapuminen”

Tuo leperrys syntyi aamulla kello 6 sen jälkeen kun en jostain syystä löytänyt Runotorstaista uutta haastesanaa. Siellä se Violetti vain viime viikolta.

Kuvittelin ettei tällä viikolla uutta haastetta tule ja lepertelin tuon lohdukkeeksi. Runolla ei aamulla ollut nimeä mutta nimesin sen nyt haastetta mukaillen.

Advertisements

13 kommenttia artikkeliin ”Saavun myöhässä

  1. Runon herttaisuus pisti hymyilyttämään.

    Vaikka maa oli outo, sumuinen ja usvainen ja ratsu levoton, maailma runossa oli ihastuttava eikä pelottava.

    ”ratsuni, pieni perhonen / aamukasteella” tämä säkeistö vielä kruunaa satutunnelman.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s