Tarinamaantain 59. aihe; LOHTU

LOHTU

 

 

Sauna oli musta.

Saunan perällä oli pieni ikkuna josta kajasti sen verran valoa, että Aatami näki kiivetä tummentuneille lauteille.

Kiukaan luukun alta hehkuivat tulipunaiset hiilet.

Kiuas oli täynnä pyöreitä rantakiviä. Aatami oli kerännyt niitä matalasta rantavedestä yhdessä Eevan kanssa. Eeva oli nostanut tukkansa ylös ja sitonut sen huivilla. Jaloissaan sillä oli Aatamin vanhat kumisaappaat. Saappaiden kanssa se kompuroi rantavedessä, liukkailla kivillä ja nosteli sopivia kiviä sinkkiämpäriin.

Aatami nojasi selkänsä kuumaan seinään ja katsoi ikkunasta ulos.

Laskeva aurinko punasi puun kyljen ja järvellä souteli sorsapari.

Eeva oli sanonut ettei siitä jäisi mitään.

Pelkkää kylkiluuta ja nahkaa.

Aatami tuijotti sorsaparia joka keinui kaislikossa lähellä rantaa. Pienet aallot nostivat niitä ja laskivat vuorotellen.

Nostivat ja laskivat.

Nostivat ja laskivat.

Aatami istui lauteilla ja sulki silmänsä ettei nukahtaisi. Kiuas napsahti kovaa ja hikipisarat putoilivat lauteiden alla olevaan pesuvatiin.

Tip.

Tip.

Eevan paikalla oli tyhjää.

Mutta Eevan selkä oli hikoillut tummaan seinään vaaleamman jäljen.

Se paistoi pimeässä saunassa kuin aurinko.

 

 

 

 

——————————–

-erikeeper 23.2.09 Tarinamaanantaille

Advertisements

12 kommenttia artikkeliin ”Tarinamaantain 59. aihe; LOHTU

  1. Eeva on läsnä saunan lämmössä, yhä kaipaavaa Aatamiansa syleillen. Tunnelmallinen, kaunis.

    (Olen kyllä valkoihoinen, mutta minusta jää saunan paneeliin tumma jälki.Mikä on sivuseikka. Täällä Amerikassa on kaikki nykyisin päälaellaan))

    • Arleena: Kiitos. Tunnelma tulee joskus ihan itsestään, hakematta. Ja ennenkaikkea se tulee lukijalle itselleen, hakematta jos on tullakseen.

      Utukka: Kiitoksia kommentista. Amerikassa saunatkin ovat päälaellaan ?

  2. No niin ja minä justiinsa männäpäivänä todistelin, että sauna on todellinen paratiisi. Kun olis Eevastakin muuta jäljellä kuin vaaleampi kohta… Lähtiköhän se käärmeen matkaan.

    • Ally: Sauna on runo!

      Adele: Kiitos! Kuolemahan tuossa on kyläillyt. Ja vähän omakohtaista surutyötä tuossa on, myönnän. Sauna on meidän ja se vaalea jälki siinä seinässä.

      Helmi: Piipputupakka tuoksuu hyvältä. Jännä ajatella mitä meistä tosiaan jälkeenjääneet muistavat…

  3. Haikea ja tunnelmallinen tarina rakastetun ihmisen kaipuusta. Tuli mieleen kuolema. Mitä meistä kaikista jääkään jäljelle? Mielestäni olit pienillä jutuilla saanut kasaan mahtavan ”surutyötarinan”! Kuolemaa väkevämpi on vain rakkaus. Ihana tarina!

  4. Joskus on jäljellä vain piipputupakan tuoksu, kuten äidillä ja minulla isäsräni. Mutta se auttaa muistamaan hyviä hetkiä.

    Kertomus sai minut kokemaan jotain ihmisille yhteistä lohduntunnetta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s