RUNOTORSTAI 109. HAASTE;

 

SE MITÄ NYKYAIKAINEN LÄÄKETIEDE EI OLE KEKSINYT MUTTA RUNOUS!

 

 

elää tämä elämä kuin kengänjälki

sateen jälkeen

kadota

 

kulkea tämä elämä

 

kiertää puistot, kerätä risut ja paijata ne pulut

laulattaa niitä ja heitellä niitä ilmaan jos niiden siivet eivät jaksa

polttaa jäätä kämmenten välissä ja sulattaa siitä syntyvä tuli

kuumassa suussa

 

kulkea elämä

 

kävellä ja kävellä puuma suussa

istua kivellä

 

sateella,

sen jälkeen

 

 

 

 

———————————

Runotorstain haasteena oli tällä kertaa seuraava tekstilaina:

”Kunpa nykyaikainen tiede keksisi lääkkeen, joka saisi ajan tuntumaan paljon pidemmältä, niin kuin se tuntui lapsena. Mikä upea lääke. Vuosi tuntuisi vuodelta, eikä kymmeneltä minuutilta. Aikuisuus tuntuisi pitkältä ja täyteläiseltä, eikä joltakin holtittomalta tivoliajelulta . Kuka haluaisi tällaista lääkettä? Vanhemmat ihmiset varmaankin – sellaiset, joiden kuluvan ajan taju on polkaissut kaasupoljinta.
     Ja pitäisi kai keksiä myös lääke, jolla on vastakkainen vaikutus. —”

(Dennis Coupland: Eleanor Rigby. Kustannusosakeyhtiö Sammakko 2007, suom. Katja Rosvall.)

————————————————————————————

Advertisements

15 kommenttia artikkeliin ”RUNOTORSTAI 109. HAASTE;

  1. Hyvä asenne elää elämä! Erityisesti katoavana saappaanjälkenä, jollaisia väistämättä olemme. Mutta miten se tehdään puuma suussa?!
    Vakavuudessaan hilpeä, tämä runo!

  2. Mielenkiintoinen ja yllättävä. Tykkäsin erityisesti kohdista …polttaa jäätä…ja sulattaa …tuli.
    Mutta miksi puuma suussa ja miksi puluja pitää laulattaa ja heitellä.
    Ristiriitaisuus on tämän runon voima, mutta jäävätkö parhaat kohdat ristiriitojen varjoon.

  3. Leijonainen: Yritin pululla ja puumalla kertoa, että pienet asiat voivat olla pysäyttäviä. Että elämä on ihmeitä täynnä jos vaan osaa katsoa. Joskus se vaatii ”puuman suuhun”. Ehkä ajatus vähän liikaa karkailee…

    Utukka, Susu: Kiitoksia kommenteista.

  4. Aika kuluu hitaasti
    jäätä poltellessa, puluja paijatessa…
    vertauskuvin syntyi levollinen illuusio, että aika matelee ja sitä on paljon

    Hienosti pidennetty aikaa

  5. Arleena: Just niin. Aikaa on.

    John: Kiitoksia. Minäkin pidän eniten tuosta pulukohdasta.

    Eeva: Kiitosta kommentista. Voi lennättää hyvinkin joo. Toisaalta lentää ne kivetkin.. 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s