TOTUUDESTA

 

varmat kivet itkevät

graniitti huutaa kuin dynamiitti ja

kalliot katoavat 

hiekaksi

ja hiekka joeksi

 

joella seilaa pullo

 

pullossa on pallo

 

 

ja pallossa on pullo joella

jossa on pallo

pullossa

jossa on pallo ja

pullossa pallo joella

 

 

 

 

 

—————-

-erikeeper, Runotorstaille 17.9.09 jonka haasteena katkelma Richard Fordin romaanista Itsenäisyyspäivä (Tammi 1996, suom. Sirkka Alanko):

“Aika monet asiat, joita pidämme tosina, eivät olekaan totta, ja toisista taas, jotka ovat totta, et välitä hittojakaan. Sinun on tehtävä omat arviosi. Elämä on täynnä tällaisia pieniä, pullotettuja oppitunteja.”

 

 

 

 

KERTOMUS TOTUUDESTA

Olipa kerran.

Ei ollutkaan!

 

——–

-erikeeper 17.9.09

Runomaani

 

 

poltan runoja

huutoja hiileksi

poltan

maalaan savulla saatana

runoja poltan

 

 

 

 

 

 

 

—–

-erikeeper 10.9.09 Runotorstaille, haasteena 10 sanaa

Runoni ovat alkaneet kiroilla!

Antaa soida!

Ovat olleet liian pitkään niityllä, kukilla mettä mättämässä?

Inhimillinen

 

aamu jolloin mikään ei satu

aamu jolloin sudet ovat jo saaneet mitä haluavat-

lepäät kasteen peittämällä nurmella

omalla vuoteella,

omalla tyynyllä, oma kallo

seinällä seinäkello

 

 

 

 

 

 

 

 

————-

erikeeper, 4.9.09 Runotorstaille haastesana “Inhimillinen”. Tämä raapaisu on kenties suoraan kirjoittajan omasta arjesta, siitä kimmonnut toivomus ja pyyntö. Että saisi vain kuunnella sitä kellon tikitystä vailla velvollisuuksia.

Venäjän karhu

Karvainen mies istui Pietarin keskusrautatieaseman lattialla. Miehen ympärillä oli maahan sulanut peitto ja peiton alla koko omaisuutensa.

Mies oli epäsiisti ja risupartainen. Pesemättömästä karvasta ja mustuneesta ihosta nousi makea ja pistävä lemu.

Ihmiset kulkivat hänen ohitseen rikkaina ja hyväntuoksuisina kiirehtien askeleitaan miehen kohdalla.

Anatol kulki miehen luokse ja istuutui hänen viereensä.

Anatol kaivoi taskustaan vodkapullon ja nosti sen karvaisen miehen mustille huulille.

Sitten Anatol alkoi laulaa.

Ja voi miten Anatol lauloi!

Hänen tumma ja voimakas äänensä kaikui asemalla ja ihmiset alkoivat kerääntyä heidän ympärilleen.

Ja sitten ihmiset heidän ympärillään alkoivat laulaa ja pian koko Pietari lauloi heidän kanssaan.

Ja voi miten Pietari lauloi!

 

 

 

 

———————

-erikeeper 31.8.09 Tarinamaanantaille jonka kuvahaaste tuossa ylhäällä.

Liinan alla

 

suurten sateiden jälkeen, kun maa oli pyyhkäisty pois maan päältä

syntyi lapsi pienelle saarekkeelle,

äiti peitti lapsen saarekkeelta löytyneellä liinalla ja syötti rintansa maidolla

lapsi oppi pian saarekkeen tavat ja kylmän tuulen puhaltaessa lapsi piiloutui liinansa alle

kun aurinko paistoi, porotti kirkkaalta taivaalta, piiloutui lapsi liinansa alle

kun meri velloi ja nousi saarekkeelle lisää tilaa vallaten, nousi lapsi korkeammalle liinansa alle

kun äidin kulku saarekkeella kävi vaikeaksi, kun äiti kuoli

piiloutui lapsi liinansa alle

 

 

 

 

———————-

-erikeeper 27.8.09 Runotorstain haaste oli alla oleva kuva jonka on mariar http://mankeli.wordpress.com/ napannut.

 

Sateenkaari

 

 

tiikerin kynnet taivaankantta raapii,

raidat sumuvettä

sumuvesi taivasta,

kultainen kynsi, kultaiset kynnet taivasta raapii

tiikerin kynnet, tiikerin kyljet

sumuvettä raapii

raapii vettä, janoinen tiikeri

taivasta, kultaa raapii

 

 

 

 

 

 

 

———————

-erikeeper 21.8.09 Runotorstaille toinenkin runo. Haaste oli kovin vaikea ja aihe jäi vaivaamaan. Nyt siitä tuli tiikeri taivaalle. Sateenkaaresta. Se on runo taivaalla.

Sateenkaaret, jotka lähtevät lapsekkaasti lapasesta keskellä kirkasta päivää

1.

 

jos sateenkaari yltäisi maan sisään

myyrät huokailisivat ihmeellistä näkyä

madot levittäisivät huhun, että kaaren toisesta päästä voi löytää multaa

 

jos sateenkaari yltäisi meren sisään

sateenkaarirautu räjähtäisi kateudesta ja kaikki

rumat kalat, mutaiset kampelat ja räkäkiiskit nauraisivat ja

hakkaisivat eviään yhteen

 

 

jos sateenkaari yltäisi avaruuteen

alkaisivat tähdet pudota yksi kerrallaan

planeetat kadota matojen syömiin reikiin

ja myyrät, puolisokeat, huokailisivat ihmeellistä näkyä-

duploja taivaalla

 

 

 

 

 

2.

 

sateella, sateella

pisarat, pisarat kuin prismat

taittavat, taittavat

valoa

 

plim!

plim!

plimplim!

 

mikä ilmiö!

mitkä värit!

 

silmin,

silmin!

 

 

 

 

 

——————–

-erikeeperin runnomaa 20.8.09 Runotorstaille jonka haastesana “Sateenkaari” oli vaikea, vaikea..

Moottori

 

 

moottorisaha, moottorivene

moottorikone ja moottorinroottori

 

moottoriöljy, moottorihuolto ja moottorimies ja moottorin moottoriäänet

moottoritaivaasta moottoriveteen ja moottorisorsa moottorilaineella

moottorisoi ja moottorimato moottorikalaa

moottoroi

 

moottorikesä, moottoriloma ja moottorisade!

 

moottori!

 

 

 

 

 

 

 

——————–

-moottorierikeeper muutama moottoripäivää sitten kun moottorit moottorijärvellä moottorisoi

Kuulla kuinka kuikka hengittää

 

karhea kieli pilkistää nokan alta,

höyhenet roikkuvat silmillä

 

kuikka hengittää peiton alla

 

sen hento runko nousee ja laskee

ja uni heiluttelee silmiä luomen alla

 

 

tuoksuu kalalta ja järveltä

 

minä herätän sitä varovasti

toukkaan sormella sen pientä ruumista ja silitän kapeata otsaa

 

pian se nousee ja kulkee pyrstö heiluen kahvia keittämään

 

 

 

 

 

———

-erikeeper 9.8.09 unen keskeltä

katkelmia kesäyöstä

Valo grillissä

aurinko putosi jo

 

lehmät kalisevat vastarannalla, kaukana soi

joku ihmiskiljahdus suussa kuikkaa ja heinäsorsaa

 

vedessä onnahti särkynyt kala

ja kaislat kiljaa

 

nainen nousee uimaportaita, kylmästä kastunut

ja järvi putoaa sen päältä kuin putous ja

pisaroi,

 

elo kuutamoi

 

sauna saatana savuttaa ja lamppujen releet soi

on kesäyö ja onni olueni

voi myrskylyhty ja hyttysparvi

voi palanut makkara ja sammunut sauna

 

oi stoi!

stoi!

 

aamunkoi…

 

 

 

 

 

 

—————-

-erikeeper, aamuyöstä 8.8.09