MAUSTEKAAPPIHENKILÖ

 

Oven kotiini aukaisen sulle harmaan

autan takkisi pois, pistän naulaan

ja kenkäsi pienet lattiaan naulaan

 

On kotini pieni, olen pieni mies

neljä eteen, taakse viisi

pöytä, sohva ja kulmassa liesi

siinä huoneeni kiisi

silmissäs sun, armaan

 

Sä istut sohvalle, arvaan

ei muuta ole

ja puhut mulle harvaan

 

kyselet elämästä, mitä ei ole

minä otatko teetä,

teen lehdistä karvaan

 

Katsot kuvaasi peilistä eteisen

oiot kiharan otsalla varmaan

oot lähdössä,

mä takkiskin seinään naulaan