ensimmäisenä kevätpäivänä
kun maahan uskaltaa istua pelkäämättä perseensä jäätyvän kiinni
kun jäätelökioskissa kolistelee jäisiä laatikoitaan
kevään ensimmäinen myyjä
kuin leskenlehti
tokoinrannassa tuulee
pesemätön mies ja nainen jakavat möreää rakkautta kioskin takana
tuulen alla
—————————
-erikeeper 30.4.2010 Runotorstaille haastesana “KEVÄT”.
Kommentit
Vähän on ankeeta.
Kaanista, kaanista.
On sanonta, että kateus voittaa kiimankin, mutta tässä rakkaus voittaa pesemättömyyden, minkä voi ankeuden keskellä katsoa myönteiseksi asiaksi! (Ja jäätelökioskin myös.)
‘kun maahan uskaltaa istua pelkäämättä’
Ja muutakin kuultaa runostasti, oikein mainiota Valpuria !
Peikko luuli ensin että siinä on hassu kissa: “jäätelökioskissa kolistelee”. Mutta niin siinä olikin, melkein tiikeri ja sen möreä rakkaus.
Myyjä kuin leskenlehti, kylläpä taas kirjoittajan kieli leikittelee ja lukijan mieli nauttii.
kylläpäs olikin keväistä…vähän samaa kuin kakarana oli pakko saada pukeutua hameeseen ja polvisukkiin vappuna, vaikka Kymijoessa vielä jäät huilasi menemään…
vapputunnelmaa: myyjä kuin leskenlehti & möreä rakkaus <3
Kevättä kaikilla
Tunteella!
Eipä runo voi lukittua vain “kauniisiin” asioihin, silloinhan se muuttuu pelkiksi korulauseiksi.
Hyvin etäännytetty, paljaisiin kuviin luottava runo. Tuulessa ehkä turhaa tuplainfoa, toisaalta istuu hyvin molemmissa.
Kevätrealismia. Meidän kulmilla kyllä p-e kastuu maahan istuessa vaikkei se enää kiinni jäätyisikään. Tuo möreä rakkaus jäätelökioskin takana kajahti suorastaan lyyriseltä.
Elävä kuvaus keväästä.
Ankean kaunista