kuussa sataa lunta,
lumi kinostuu kuun pintaan kun tähdistä tuulee
yö on alussa vasta, kylmä ja kirkas
mutta minä laitan lapaset jalkaan
ja menen ulos avaruuteen
kolaan lunta koko yön
koalan unta
—–
-erikeeper 5.11.09 Runotorstaille haastesana “Kuu”
Avainsanat: kuu, Runot, Runotorstai
marraskuu 5, 2009 kello 5:41 iltapäivällä
Tykkäsin taas, absurdia kirkkautta!
marraskuu 5, 2009 kello 7:47 iltapäivällä
Elämä on.
marraskuu 5, 2009 kello 7:55 iltapäivällä
Hauska yllätys lopussa.
marraskuu 5, 2009 kello 8:02 iltapäivällä
Onpa hyvä kuutamo-urakka
Siis olipa mainio runo, tykkäsin.
marraskuu 5, 2009 kello 9:00 iltapäivällä
Siis tällastahan elämä on!
marraskuu 5, 2009 kello 9:09 iltapäivällä
Koalan unta en haluaisi kokeilla, en pidä lumesta. Runostasi pidin. Ja talviunista.
marraskuu 5, 2009 kello 9:29 iltapäivällä
Koalan unta, älä syö liikaa eucalyptus -pensaan lehtiä, herää välillä. Runon toinen rivi; loistava.
marraskuu 5, 2009 kello 9:30 iltapäivällä
Pidin tästä runosta. Se on kuin unta kuutamoisena yönä.
marraskuu 5, 2009 kello 9:50 iltapäivällä
Kun runosta tulee hyvälle tuulelle, runo on onnistunut. Tämä runo on. Kun runossa on lukijalle vihjeitä siihen, että mielikuvitusta voi käyttää ja voi panna lapaset jalkaan, niin jopa alkaa kuussa tuulla ja pöllömpikin lentää. Vaikka olisi tottunut kolaamaan vain lunta pirunmoisikis lumikasoiksi.
Koalan unta, hih!
marraskuu 6, 2009 kello 1:36 AM
Aivan ihana! Koalan unta… koalathan ovat tunnetusti yöeläimiä, sopii hyvin kuutamolla kolaajaankin.
marraskuu 6, 2009 kello 1:20 iltapäivällä
Mainiota sanojen ja äänteiden leikkiä, koalan uni vetää suun väkisenkin hymyyn.
marraskuu 6, 2009 kello 1:31 iltapäivällä
Tähdistä tuulee, se voi olla kivaa, jopa nukkua koalan unta. Tai olla kuutamokeikalla. Kiva runo.
marraskuu 6, 2009 kello 1:40 iltapäivällä
ihana, leikillinen. mutta samaan aikaan kylmä. maailma onkin koalan unta, sopii minulle!
marraskuu 7, 2009 kello 3:11 iltapäivällä
jokaisen rivin voi lukea omanaan, yhdessä ne kuljettavat lukijan kuun kalseudesta koalan pehmeän pörröiseen uneen…..ihastuttavaa!
marraskuu 7, 2009 kello 3:48 iltapäivällä
10 pistettä ja papukaijamerkki. Loistava runo! Lapaset jalassa kruunaa koko runon, siinä vaiheessa mä olin totaalisen myyty, vaikka olin sitä jo ennen lapsiakin.
marraskuu 8, 2009 kello 1:17 AM
Hyvä runo. Jäin miettimään teknistä toteutusta – miten avaruudesta voi sataa lunta kuuhun ja miten avaruudessa kolataan lunta. Runo vain parani kun sitä tarkasteli tällaisten insinöörinsilmälasien läpi.
marraskuu 8, 2009 kello 7:57 iltapäivällä
Hieno runo ja hauska sanaleikki. Ulkoisesta muodostakin pidän kovin. Ja kuusta ja lumesta ja…
marraskuu 8, 2009 kello 8:44 iltapäivällä
Hieno.
marraskuu 9, 2009 kello 1:51 iltapäivällä
Pehmoinen uni. Silti terävä
marraskuu 11, 2009 kello 9:45 iltapäivällä
Oi! Hienonhienon avaruuslumen täytyy olla jumalaisen kaukana rännästä ja sen kolaamisen maailman ihanimman kevyttä ja viileetä.
marraskuu 12, 2009 kello 3:48 iltapäivällä
ISO Kiitos kaikille KUUta kommentoinneille!
Poden huonoa omaatuntoa etten ole vastannut kommentteihin ollenkaan pariin viikkoon..
Mutta nuo perhanan numerot jotka elättävät minut saavat sen aikaan. Töitä on siis tehty ja tehdään!
Onneksi on kaikenlaista kirjallistakin ohjelmaa välillä..
Siihen liittyen teen muuten paljastuksen ensi viikolla!
marraskuu 12, 2009 kello 6:27 iltapäivällä
Ai teet? Mutta ajattelit ensin kiduttaa kaikkia hinku-uteliaita.
marraskuu 16, 2009 kello 2:40 iltapäivällä
Nyt on se viikko!
marraskuu 17, 2009 kello 12:10 AM
Ja viikkoa on vielä paljon jäljellä…!
marraskuu 17, 2009 kello 12:37 AM
Ja joillakin voi mennä hermot odottaessa. Mutta älä anna sen häiritä itseäsi!
joulukuu 6, 2009 kello 2:19 iltapäivällä
Ihana runo, jäin lukemaan sitä monta kertaa, ja aina se parani..