Pum pudum

hiljainen biitti

kuin kaukana sykkivä sydän

 

 

ja sinä lähestyt sitä lämpöinen saundi sylissäsi

kuin sulava basso

sinä sulat ääntä päin

läpi kivisten katujen

alta asvalttipuiden kotia päin

 

 

ja siellä istuu peikko pienessä luolassaan pum pudum

pum pudum, diggailee biittiä

kuuntelee helmeä mustilla

suurilla  korvillaan

 

 

 

 

 

 

———

-erikeeper, Runotorstaille 29.10.09 haastesana : Vuorenpeikkojen luolassa

By erikeeper, on lokakuu 29, 2009 at 11:51 PM, under Runot, Runotorstai. Avainsanat: , , , , . 18 kommenttia
Lähetä kommentti tai jätä paluuviite: Paluuviitteen URL-osoite.

Kommentit

  • Pisara  On lokakuu 30, 2009 at 9:10 AM
    Kestolinkki | Vastaa

    No tää oli kyllä aivan mahdottoman söpö runo! Diggailen aivan peikosti.

  • tammikuu44  On lokakuu 30, 2009 at 10:02 AM
    Kestolinkki | Vastaa

    Vanhakin tässä nuortuu, tuli niin iloinen olo, että lähden tästä lämpöinen saundi sylissä postilaatikolle: pum pudum! Hyvää pyhäinpäivää, pudum!

  • kahil77  On lokakuu 30, 2009 at 2:17 PM
    Kestolinkki | Vastaa

    Hieno, saatoin kuulla tämän runon jonkun Cheekin esittämänä. T:Ihan liekeissä ;)

  • Hilbert  On lokakuu 30, 2009 at 6:40 PM
    Kestolinkki | Vastaa

    kuin sulava basso/sinä sulat ääntä päin tämä on suosikki kohtani runossasi

  • Marjattah  On lokakuu 30, 2009 at 6:44 PM
    Kestolinkki | Vastaa

    Tykkään isokorvaisesta peikosta, ja sen musiikista :)

  • p.t.  On lokakuu 30, 2009 at 6:46 PM
    Kestolinkki | Vastaa

    Yhdyn kolmeen ensimmäiseen kommenttiin. Kaunis.

  • susupetal  On lokakuu 30, 2009 at 6:49 PM
    Kestolinkki | Vastaa

    Sanoilla jammailu, hyvin soi.

  • hirlii  On lokakuu 30, 2009 at 8:00 PM
    Kestolinkki | Vastaa

    sanojen sointia, saundia. tykkäsin.

  • jip  On lokakuu 30, 2009 at 8:38 PM
    Kestolinkki | Vastaa

    tämä on mainio.varsinkin tuo loppu.nykyaikainen peikko. kai nekin muuttuu ajansaatossa.

  • jip  On lokakuu 30, 2009 at 8:39 PM
    Kestolinkki | Vastaa

    muutin ossan.

  • arleena  On lokakuu 30, 2009 at 9:28 PM
    Kestolinkki | Vastaa

    Musiikin rytmi sulattaa säkeissäsi.
    Peikkokin helmeä jammailee.

    Hieno jazzin soundi kantautui korviini tästä runosta.

  • Oh-show-tah hoi-ne-ne  On lokakuu 30, 2009 at 10:15 PM
    Kestolinkki | Vastaa

    Tässä oli joku sisäinen mystinen soundi.

  • Tuima  On lokakuu 31, 2009 at 12:57 AM
    Kestolinkki | Vastaa

    Tässä on jotain, en oikein osaa sanoa mitä, – hyvää tunnelmaa?

  • isopeikko  On lokakuu 31, 2009 at 12:06 PM
    Kestolinkki | Vastaa

    Maan sydämen syke :)

  • Railaterttu  On lokakuu 31, 2009 at 5:55 PM
    Kestolinkki | Vastaa

    Tuli turvallinen olo, tämä peikko taitaa monta Pum pudumia kuulla suurilla korvillaan luolassaan. Jokaiselle biitille oma kolo.

  • unnu  On marraskuu 2, 2009 at 4:14 PM
    Kestolinkki | Vastaa

    Hieno pum pudum! Taide, musiikki, pehmentää karvaisemmankin peikon. Silloin on hyvä hetki päästä perille. Hieno runo :-)

  • John  On marraskuu 4, 2009 at 11:36 AM
    Kestolinkki | Vastaa

    Yes! Peikon musikaalista puolta onkin käsitelty aivan liian vähän. Tykkäsin tästä.

  • Ilona Tammi  On marraskuu 4, 2009 at 3:40 PM
    Kestolinkki | Vastaa

    Lämminhenkinen, söpö runo. Pidin!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

Gravatar
WordPress.com-logo

You are commenting using your WordPress.com account. ( Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

You are commenting using your Twitter account. ( Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

You are commenting using your Facebook account. ( Log Out / Muuta )

Peruuta

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.