varmat kivet itkevät
graniitti huutaa kuin dynamiitti ja
kalliot katoavat
hiekaksi
ja hiekka joeksi
joella seilaa pullo
pullossa on pallo
ja pallossa on pullo joella
jossa on pallo
pullossa
jossa on pallo ja
pullossa pallo joella
—————-
-erikeeper, Runotorstaille 17.9.09 jonka haasteena katkelma Richard Fordin romaanista Itsenäisyyspäivä (Tammi 1996, suom. Sirkka Alanko):
“Aika monet asiat, joita pidämme tosina, eivät olekaan totta, ja toisista taas, jotka ovat totta, et välitä hittojakaan. Sinun on tehtävä omat arviosi. Elämä on täynnä tällaisia pieniä, pullotettuja oppitunteja.”
KERTOMUS TOTUUDESTA
Olipa kerran.
Ei ollutkaan!
——–
-erikeeper 17.9.09
erikeeper
Kommentit
“KERTOMUS TOTUUDESTA” tää on hyvä.
“varmat kivet itkevät” tää on hyvä avaussäe.
Runo kuin vierivä kivi, ei taatusti sammaloidu.
Niinpä, mikä on totuus?
Graniitit huutavat kuin dynamiitti oli nasevasti ilmaistu. Kalliot murenevat.
Hyppäys joelle pulloon, pullo palloon. Laineillako se pallotteli.
Runossasi apokalyptinen alku, ja lopussa jonglöörin hilpeää pallottelua! Vain muutoksessa on pysyvä totuus
“varmat kivet itkevät
graniitti huutaa kuin dynamiitti ja
kalliot katoavat
hiekaksi
ja hiekka joeksi”
Väkevää tekstiiliä, hyvää riimitystä.
Sanojen ilotulitusta,
kivet päreiksi!
Ja tämä kaikki tapahtuu pallolla.
Minäkin pidin noista varmoista kivistä. Mietin sitä, että voisiko rytmin kannalta olla parempi, jos “joella seilaa pullo // pullossa on pallo” kuuluisikin “joella seilaa pullo // pullossa pallo`? Eihän se pallo pullossa seilaa, mutta jos toisen verbin pudottaisi pois, koska jatkossa olla-verbi kertautuu muutamaan kertaan?
Pidin tästä rytmistä, mikä tässä runossa on. Voimakas alku ja valtava villi pallottelu lopetus.
Minä, kivien kasvattaja, ihastuin tietenkin tähän runoon. Tämä on vahva ja rytmikäs, vaikka loppu meneekin leikiksi – tarkoituksella.
Kiitos kaikille kommentoijille, hienoa että käytte täällä!
Pari kommenttia kommentteihin:
Tuima:
Olen samaa mieltä että viimeinen säkeistö kaipaisi vähän öljyä. Yritin öljytä sitä eilen illalla mutta voit uskoa miten alkoivat pallot ja pullot seilata silmissä sekä joella ja joessa, pallojoessa. Säästin itseäni ja menin nukkumaan.
Uuna:
Kyllä. Leikiksi meni niinkuin melkein aina. Tuossa toki yritin tehdä selväksi että mikä on totta, mikä ei. Mutta se kävi leikistä. Ainakin sanaleikistä.
Marjattah:
Jotain tuollaista maailmanlopun meininkiä tuohon hain. Että maailman tappiin asti sitä istutaan ja ihmetellään totuuksia ja valheita
Olipa kerran, vaan ei tietenkään enää.
Alku meni kivuttomasti lukiessa mutta sitten..
Menivät sanat sekaisin, jip?
Älä välitä.. niin meni minultakin..
Aluksi hajotit melkein kaiken. Mahtava voimantunto, joka lopuksi päätyi pallotteluun. Siinä voi sittenkin piillä totuus.
“Varmat kivet itkevät” olis yksinäänkin kokonainen. Sulla on muutama muukin kiviruno. Kivistä voi saada vaikka mitä.
Kivet itkevät ja huutavat, ihmiset seisovat hiljaisina ja kysyvinä lasiseinien sisällä. Vähän samaa meininkiä kuin Maukka Perusjätkällä aikoinaan.
Kivissä on totuus – ikiaikainen totuus. Minäkin pidän niistä. Tykkään tästä runosta kovasti.
Kiitoksia kaikille uusille kommentoijille myös!
Eeva: Jep. Kivet ovat niin totta kuin vain voi joku totta olla. Mutta niissäkin on omat kommervenkkinsä ja niitäkin voi aina epäillä..:-)
Oopee: Maukka Perusjätkän tuotanto on kyllä jossain määrin tuttua mutta en nyt osaa oikein yhdistää.. moottorisaha huutaa liian lujaa..
tt: Niin onkin. Kivirunoja on sivupalkissa. Jännästi olen alkanut “käyttää hyväkseni” vanhoja runnojani joissakin uudemmissa virityksissä. Itse asiassa tässä on yksi projekti päällä jossa koko historia vyöryy päälle kuin omenasato..
Aimarii: Kiitoksia. Pallottelu totuuden kanssa on ikiaikaista puuhaa.
Koko historian päällevyöryminen voi olla hauskaa, väsyttävää, tuskastuttavaa, hulluksitekevää, ja lopulta vapauttavaa ja palkitsevaa. Riippuu ehkä historian luonteesta.
Voimia, kärsivällisyyttä ja vapauttavaa ja palkitsevaa jatkoa sinulle omenasatosi kanssa!
Kiitos t.t. Tässä tapauksessa vyöryminen on vapauttavaa ja suorastaan odotan että pääsen taas vyörymään.