kaksi on olentoni
olen olento kylmästä,
numeraali numeraalien maasta
lukuperäinen kenraali,
laskelmien ruhtinas joka laskee lintuja ja kiviä
tekee ennusteita viinin riittämisestä ja
rakkauden tarpeesta
minä kuljen kuin hukka sanojen takana
syön niitä kuin lampaita,
revin tavuja irti toisistaan
kalvan luutani!
——
-erikeeper 8.5.09 Runotorstaille, haastesana “kaksoisolentoni”
Avainsanat: kaksi on olentoni, kaksoisolentoni, numeraali, Runot, Runotorstai
toukokuu 8, 2009 kello 2:06 iltapäivällä
Ja minä kannatan.
toukokuu 8, 2009 kello 2:07 iltapäivällä
Hieno runo! Mukavia ennustuskohteita. Hukka on aina hukka, lampaita siinä menee.
toukokuu 8, 2009 kello 3:12 iltapäivällä
Bi?
toukokuu 8, 2009 kello 3:17 iltapäivällä
Mikä Bi?
toukokuu 8, 2009 kello 3:42 iltapäivällä
Hehhee helanes, heteropohjalta mennään.. tuo “kaksi” ei tule mistään muusta kuin kaksoisolennosta, numeraalista. Numeroiden ja kirjainten sotatilasta tässä on kyse.
toukokuu 8, 2009 kello 6:51 iltapäivällä
Sinä olet kaksi, minä olen monta, ilman vahvistettua diagnoosia
Runosi on todella hieno: mielenkiintoinen, tiivis ja hyviä kielikuvia täynnä. Olet kehittynyt vaikka kuinka paljon viime näkemältä, wau!
toukokuu 8, 2009 kello 7:14 iltapäivällä
Ja ensinäkemältä myös. Uuna sanoi jo kaiken mitä olin aikonut.
toukokuu 8, 2009 kello 10:53 iltapäivällä
“Kalvan luutani” on miellyttävän monimerkityksellinen sanapari
toukokuu 9, 2009 kello 5:19 AM
Minä vaan lennän luutani! Mutta kiitos runosta!
toukokuu 9, 2009 kello 7:10 iltapäivällä
Kenraali ja hukka, laskelmoiva ja tuhoava. Vain kaksi, en minä.
toukokuu 14, 2009 kello 3:26 iltapäivällä
Isot kiitokset jokaiselle kommentoijalle! Mä olen hieman köyhä kommentoimaan takaisin ja jokaiselle erikseen. Siis kiitos kaikille yhteisesti.