istun runoa
mutta runo ei tahdo
istun lujaa, mutta runo
ei tahdo
lujempaa,
ei tahdo
pakotan runoa
mutta se ei tahdo
otan kiinni sen jalasta ja pakotan-
laukkaa!
ei tahdo
sitten minä käsken!
huudan hulluntulet silmistä ja otan toisestakin jalasta,
revin sen-
koska se ei tahdo
——————————
-erikeeper 20-2-09 Runotorstaille näpit jäässä
erikeeper
Kommentit
Aina ei runo synny jalat edellä syntymähuutoa kiljuen. Ja silloin kyllä taitaa huutaa synnyttäjä. Tämä oli hyvä.
Jep Sanakehrääjä. Sen verran olen kirjoitellut että tiedän ettei kirjoittaminen aina sujukaan vaikka tahtoisi. Vaikka kuinka tahtoisi, ei tule.
jospa antaisi sen runon olla ja olisi itse ikään kuin ei mitään huomaisikaan, ihan muuta hommaisi. Jospa se omapainen mutta pikkuisen ujo runo sieltä rohkaistuisi ja tulisi nykimään kyymärpäästä.
Tuima: täytyypä kokeilla seuraavaksi tuollaista hämäystä
Tämähän on runon kirjoittajan draama. Kun ei synny, niin syntyy siitä runo.
Joo arleena. Usein on käynyt niin. Tuohan on suorastaan yleisimpiä aiheita kun minunkin runnoja katselee..
..ja syntyi hienoksi runnottu.
Kiitos b!
Tätäpä se joskus on. Kirjoittaminen.
Jep, pitkospuu.
Ja niin, ei pelkästään kirjoittaminen. Vaan moni muukin asia elämässä, joskus.
Näinhän se on pitkospuu. Olisihan se melkoisen tylsää, elo ilman ongelmia.
Lähesty sivulta,
hiljaa ja varoen,
kuin vahingossa,
neuvoo runoilija.
Pääsinkin sisään silloin,
kun vähiten odotin:
siivotessani.
Ruuvi löytyi matolta.
Kiitos Uuna hienosta runonmuotoisesta kommentista.
No? Saitko sen kuriin?
Oh show: Tuon nimenomaisen sain. Mutta monta muuta juoksee pitkin pientareita..