
Kuvan copyright: http://www.elvis.vuodatus.net
erikeeper omistaa tämän runon tai runnon eräälle äskettäin edesmenneelle tiuskijalle.
tiuskija kyllä itse sitten tietää jos tämän näkee, sieltä jostain.
SILTA NYKYAIKAAN
aikasi olet kulkenut sitä suota, painanut sitä
märkää alas ja nostanut ylös, juonut sitä ja syönyt
saappaat täyteen
kestänyt sitä kilometrin toisensa jälkeen-
rakastanut sitä,
mutta kuin pieni, paleltunut puolukka
sinä kaipaat jo lämmintä lunta
ja etsit sitä eteläistä rinnettä jossa puut taas kasvavat korkeina
rinnettä jossa voit levätä neulasten päällä ja levätä
neulasten päällä
ja sitten sinä näet ne pitkospuut ja sinä karistat unta pois
ja suo pursuu
ja sinä nouset niille puille, jotka nousevat suosta kuin korkealta vedetty soolo tai lead
ja sumusta, sen takaa
alkaa unelmien aidensfield
Kommentit
Niin lämmin ja realistinen ja huumorilla, utuinen ja rakastava. Nautin tästä runosta!
Voi liimapurkki, kiitos. Meidän suvussa ei ole tapana tunteilla, mutta Silta nykyaikaan tuli ja iski niin yllättäen heikkoon herkkään kohtaan, että vuosikymmenien tauon jälkeen täällä valuu kyyneleitä.
Elamasta kirjotat, elämästä!
pohkeita oikein pakotti ja suo maistui suussa. hellä ja lämmin runo, pidin kovasti.
Mummy sanoi hienosti. Ja tuo hellä ja lämmin runo kertoo niin paljon enemmän kirjoittajastaan kuin siitä tiuskijasta.
Kiitos Utukalle ja Mummylle kommenteista. Lämmittävät liimapurkin mieltä.
Ja Perilliselle iso kiitos itselles. Valuivat ne kyyneleet sitten mistä syystä tahansa, olen onnellinen ja vaikuttunut että onnistuin koskettamaan. Jotain.
Syy oli se, että sinä Erikeeper osaat kirjoittaa. Jos runoistasi tulee vielä vähänkin koskettavampia, mun täytyy panna silmät kiinni. Mutta ei se haittaa. Maailma on täynnä rohkeita, jotka uskaltavat lukea vaikka mitä.
Mahtavaa…
nousevat suosta kuin korkealta vedetty soolo…
Hauska
Minäkin pidän tästä runosta, lämmintä tunnetta ja hyviä kuvia.
Runosi tuntui huikealta, luonnon kosketus, sanat sopivat paikoilleen, tätä piti lukea monta kertaa.
John, Tuima ja arleena. Kiitos paljon kannustavista kommenteista. Liimapurkki lämpenee entisestään.
Ja kiitos myös minulle.
Hehh.. Luonnollisesti myös sinulle! Ja isosti!
Tämä runo ei ole pieni paleltunut puolukka, vaan runon on Erikeeper nyt kirjoittanut. Ei ole yhtään runnomisen makua, niin tulee sujuvasti. Hienoja kielikuvia tuon puolikan lisäksi “…ja suo pursuu…kuin korkealta vedetty soolo…” Eikä lopun Aidensfieldään hassumpi ollut. Tykkäsin kovasti.
Ja tykkään näistä isoista kirjaimista.
Kiitos Leijonainen. Mukava kuulla.
Nyt sille suolle sataa lunta.
Joo, perillinen. Lunta edes blogiin. Hauska katsoa tuota kuvaa ja sinne hiljalleen satavaa lunta.
Ja nyt. Toivottavasti sataa taas vuoden kuluttua.