Liimapurkki repeää! Erikeeperiä kirjakaupasta vuonna 2010!

Erikeeperiä kirjakaupasta?!

Liimapurkin lätinää kirjakaupan hyllyiltä?

Kyllä!

Like Kustannus on päättänyt julkaista  liimapurkin esikoisteoksen!

Kirjan toimitustyö on vielä kesken mutta julkaisu on ajankohtainen keväällä 2010 Tampereen Kirjamessuilla.

Kirjan nimi on “Seuraavana Pasila”  ja kirja sisältää uusia junassa kirjoittamiani runoja joita Helsinki-Riihimäki blogin päiväkirjamerkinnät jakavat osiin.

 

 

 

Jipetihuu!

-erikeeper 18.11.09

Parhautta kaikille!

 Arvoisat lukijat!

 

Uusille lukijoille tiedoksi että Runot ja runnot tuossa viereisessä palkissa on kirjoitettu noin 4 – 8 vuotta sitten.

Uudempia kirjoituksia löytää kategorioista Uudempaa runnoutta, Runotorstaista ja Tarinamaanantaista sekä pakinaperjantaista.

Arvostan kaikkea saamaani palautetta paljon ja otan mielelläni vastaan myös kriittistä palautetta.

 

-erikeeper, 25.3.09

 

 

HELSINKI-RIIHIMÄKI

Kirjoitan myös matkapäiväkirjaa Helsingin ja Riihimäen väliltä.

Istun IC-junassa pari kolme kertaa viikossa ja kirjoitan mitä matkalla tai päässä tapahtuu.

Käykää siis lukemassa myös päiväkirjaa:

Helsinki-Riihimäki

-erikeeper

Jotta en unohtaisi

käteen sulanut jäätelö, kuivunut auton lattialle

ja pastilli tuolin alle

 

kylmässä ikkunassa on sinun sormenjälkesi

jotka kuumana siihen painoit

 

nyt auto pisaroi aamukasteen alla

ja minä hakkaan nimesi sylinterinkanteen

kuvasi kiertokankeen

ja tuoksusi wunderbaum

 

 

 

 

 

 

–e’

-erikeeper, Runorstaille Susun haaste “jotta en unohtaisi”

 

 

 

nostin kasvosi taivaalle kuivumaan

jotta en unohtaisi,

ja sinä loistat sieltä kuin post-it lappu

 

 

 

 

 

 

 

e——-

-erikeeper, Runotorstaille 26.11.09 Susupetalin kehittämä haaste “jotta en unohtaisi”

Harmaa

sumu painaa maata, raskaat

pilvet  ja pisarat peittävät kaupungin valot

 

 

ja jossain joku jumala kaataa öljyä kuumalle pannulle

ja taivas alkaa revetä

räiskyä aurinko

 

 

 

kun valo lentää taivaan poikki ja kaupunki alkaa nousta merestä

kirkua kivi kerrallaan, peltikatot ja sädettä hinkuvat seinät jotka palavat himosta

valosta suutelevat pulut ja hiljaa

sulava sumu

 

 

 

 

 

 

——

-erikeeper 19.11 aamujunassa kun aurinko räjäytti silmät, Runotorstain haastesana “RÄISKYVÄ”

Niin.. ja nuo suutelevat pulut ovat suudelleet aikaisemminkin.. antaa niiden suudella.. kyllä maailmaan pulujen suudelmia mahtuu.

 

RIKKARUOHOT

kukaton ja kauniiton kasvi

ruma ruhtinas, rumien kuningas

tatarien tatar joka leikkaa ruusulta nupun nurmella

voimakas oras joka tunkee asvaltin alta bitumia sylissään

pienillä lehdillään valoa harovat karvat

kuolematon juuri, kuninkaan valkoinen

luu

 

 

 

 

—–

-erikeeper 13.11.09 Runotorstaille toinenkin rikkaruoho

RIKKARUOHOKUNINKAAT

taimena ollessaan, kun puu vasta viritteli hentoja rihmojaan

kun tuuli tuskin kosketti sen vihreitä osia,

leikkivät rikkaruohot kuninkaita, verottivat maata juurien alla,

verottivat vettä ja valoa taivaalla

 

 

nyt kun puu seisoo vuorella kyljet voimaa uhkuen

kun mahla kohisee  juurista taivaan peittävään latvaan

ja oksat heittävät varjojaan alas

saavat rikkaruohot leikkiä kuninkaita

 

 

 

 

 

——-

-erikeeper 12.11.09 Runotorstaille jonka haasteena oli kiinalainen sananlasku:

“ellei vuorilla ole suuria puita, leikkivät rikkaruohot kuningasta”

Kuu

kuussa sataa lunta,

lumi kinostuu kuun pintaan kun tähdistä tuulee

yö on alussa vasta, kylmä ja kirkas

mutta minä laitan lapaset jalkaan

ja menen ulos avaruuteen

kolaan lunta koko yön

koalan unta

 

 

 

 

 

 

 

 

—–

-erikeeper 5.11.09 Runotorstaille haastesana “Kuu”

Pum pudum

hiljainen biitti

kuin kaukana sykkivä sydän

 

 

ja sinä lähestyt sitä lämpöinen saundi sylissäsi

kuin sulava basso

sinä sulat ääntä päin

läpi kivisten katujen

alta asvalttipuiden kotia päin

 

 

ja siellä istuu peikko pienessä luolassaan pum pudum

pum pudum, diggailee biittiä

kuuntelee helmeä mustilla

suurilla  korvillaan

 

 

 

 

 

 

———

-erikeeper, Runotorstaille 29.10.09 haastesana : Vuorenpeikkojen luolassa

Exit

 

minä avaan korvasi ja käyn siitä sisään

siitä korvanlehden juuresta huudan sinua,

sinua siellä pimeässä

 

minä olen sinun ihana äänesi, kuuletko?

 

kuuletko siellä pimeässä?

 

minä haron jänteilläni sinun pimeääsi, kuljen käytäväsi korvasta korvaan

korvasta nieluun ja nielusta nenään ja nenästä ulos ja takaisin sisään

kuiskaan silmiesi taakse

 

kuiskaan sinua, sinun ihana äänesi, kuiskaan mutta veresi huutaa valtimosta valtimoon

ja sinä siellä pimeässä jossain kuuntelet minua, sinun ihanaa ääntäsi

ja leikkaat kieltäsi irti

 

 

 

 

 

 

————–

-erikeeper 22.10.09 Runotorstain haastesana “Tie ulos”

Vaikeaksi meni.

Tästä piti tulla vaikka mitä mutta siitä tulikin tuommoinen. Ei sellainen kuin piti. En tiennyt mitä piti.

Vaikea haaste leikkasi kielen irti?

Tuossa ylläolevassa runnossa on varmasti paljon vielä tekemistä. Se pitäisi ensinnäkin kirjoittaa uudestaan..

Halusin muuten  lopettaa runon sanaan EXIT mutta löin päätäni seinään.

Ja lyön vieläkin.

Oksalla

sinä tulet aina siihen samalle oksalle kuin lintu

sinä laulat,

putoava höyhen

 

minä oksasta roikkuva naava

 

 

 

 

 

 

 

 

 

—-

-erikeeper 15.10.09 Runotorstaille aiheena rakkausruno ilman rakkaus-sanaa

Oheinen runo syntyi taas aamulla  kuten niin monesti aikaisemminkin, kuola vielä tyynylle valuen, puoliunessa mutta puoliksi valveilla.